Seksuaali - ja sukupuolivähemmistöt Suomen lainsäädännössä
Suomen lainsäädäntöön kuuluu ihmisten yhdenvertaisuutta tähdentäviä ja syrjinnän kieltäviä säädöksiä, jotka koskevat myös syrjintää muun muassa sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen Suomen uuden perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perustuslaki ei erikseen mainitse seksuaalista suuntautumista, mutta jo 1995 rikoslakia uudistettaessa siihen lisättyyn työsyrjinnän kieltävään pykälään (47 luku 3 §) tuli erikseen maininta myös työnhakijan tai työntekijän asettamisesta epäedulliseen asemaan sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Myös varsinaista työsuhdetta laajemmissa yhteyksissä syrjintä tuli kielletyksi vastaavankaltaisin sanamuodoin saman lain 11 luvun 9 §:n mukaan.
Myös työsopimuslaki vuodelta 2001 (2 luvun 2 §) kieltää asettamasta työntekijöitä eri asemaan vastaavin perustein.
Uusi yhdenvertaisuuslaki, joka tuli voimaan helmikuun alusta 2004, terävöittää syrjintäkieltoa. Samassa yhteydessä tehtiin mm. työsopimuslakiin, valtion virkamieslakiin ja kunnallisesta virkamiehestä annettuun lakiin lisäykset, joiden mukaan juuri yhdenvertaisuuslaki määrittelee sen, mitä syrjinnällä tarkoitetaan.
Yhdenvertaisuuslaki koskee monen muun erikseen mainitun elämäntilanteen ohella myös työhönottoperusteita, työoloja ja työehtoja. Se koskee myös jäsenyyttä ja toimintaa työntekijäjärjestöissä. Viranomaisilla, myös valtiosta ja kunnista erillisillä julkisoikeudellisilla laitoksilla, yhdistyksillä ja yksityisillä toimijoilla, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä, on erityinen velvoite edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Näiden tulee mm. myös erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä monen muun erikseen mainitun perusteen ohella sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Määritellessään syrjinnän laki erottelee välittömän syrjinnän, välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä. Välitön syrjintä tarkoittaa yksinkertaisesti toisen kohtelua toista epäsuotuisammin. Välillinen syrjintä taas tarkoittaa sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, käytäntö tms. asettaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden. Häirinnällä tarkoitetaan ihmisen arvon ja koskemattomuuden loukkaamista luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sitä joka valittaa tai ryhtyy toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, laki suojaa: hän ei saa joutua epäedulliseen asemaan eikä häneen saa kohdistua kielteisiä seurauksia. Työpaikoilla asian valvonta on työsuojeluviranomaisten vastuulla.
Tunnetuin laki, joka erityisesti liittyy seksuaalivähemmistöihin, on varmastikin syksyllä 2001 säädetty ja 1.3.2002 voimaan tullut laki rekisteröidystä parisuhteesta. Siinä rekisteröity parisuhde rinnastetaan oikeusvaikutuksiltaan pääosin avioliittoon. Merkittävät poikkeukset koskevat parisuhteen toisen osapuolen lapsen ja sen osapuolen, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, vanhemmuuden tunnustamista, sekä adoptiota. Myöskään sukunimilakia ei sovelleta rekisteröityyn parisuhteeseen avioliiton tapaan. Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen.
Jo perustuslaki kieltäessään asettamaan ketään eri asemaan (ilman hyväksyttävää syytä) sukupuolen perusteella sisältää kiellon syrjiä myöskään transseksuaalisuuden perusteella. Transseksuaalisuutta koskeva erityinen lainsäädäntö säädettiin vuonna 2002, ja se tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Tähän kuuluvat laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta, laki steriloimislain 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki kastroimislain kumoamisesta sekä laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Tämän lainsäädännön sisällöstä on hyvä kuvaus Transtukipisteen sivuilla: http://www.transtukipiste.fi/uutiset/ttp0106.php (osiossa Uutiset Suomeen maailman paras ts-laki).
Lakeihin voi tutustua yksityiskohtaisesti mm. Valtion säädöstietopankin kautta: http://www.finlex.fi/ |