Eskon tarina

Ex-ex-gay

Synnyin 60-luvun loppupuolella maalaisperheeseen Pohjois-Pohjanmaalla. Mielestäni perheeni oli ihan tavallinen sen ajan perhe. Ihmissuhteet perheen sisällä eivät olleet kovinkaan läheiset, elikkä henkilökohtaisemmista asioista ei paljon puhuttu, eikä niistä toisilta kyselty. Mielestäni kuitenkin vietin onnellisen lapsuuden ”terveessä” ympäristössä.

Murrosiässä kun seksuaalisuus alkoi nousta pinnalle, huomasin vähitellen olevani seksuaalisesti kiinnostunut vain pojista. Maaseudun syrjäkylällä, siihen aikaan, ilman internettiä, ei juurikaan ollut mahdollisuuksia avartaa tietämystään ja kokemuksiaan kyseisten asioiden osalta, ja ensimmäinen varsinainen kontakti toiseen homomieheen tapahtuikin vasta, kun muutin isommalle paikkakunnalle opiskelemaan. Kuitenkin jo paljon nuorempana, ilman kenenkään ulkopuolista vaikutusta, seksuaalinen suuntautumiseni oli minulle erittäin selvä. Opiskeluni ajan olin avoimesti homo opiskeluympäristössäni ja sinä aikana tapasin myös ensimmäisen poikaystäväni. Hän oli myös uskova kristitty, eikä meillä ollut ongelmia sovittaa yhteen elämänkatsomustamme ja seksuaalisuuttamme.

Uskovaisena olen itseäni pitänyt niin kauan, kuin jaksan muistaa. Jonkinlaisen henkilökohtaisemman ratkaisun tein varmaan rippikoulun aikoihin, jonka jälkeen olin aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa.

Muutettuani työn perässä toiselle paikkakunnalle menin tuttavieni välityksellä mukaan radikaalimman vapaan suunnan seurakunnan toimintaan. Siellä kuullun opetuksen, käytyjen keskustelujen ja rukouksen vaikutuksesta ymmärsin tarvitsevani parantumista/eheytymistä seksuaalisuuteni alueella. Opetus ja niihin yhdistetyt raamatunkohdat saivat minut näkemään, että homoseksuaalisuuteni on Jumalan tahdon vastainen, sairas olotila. Kaikilla seurakuntalaisilla oli vahva usko siihen, että voisin eheytyä heteroksi.

”Jätin homouteni”, tai miten sen nyt oikein voisi ilmaista. Katkaisin yhteydet kaikkiin homokavereihini, en käynyt homopaikoissa, puhdistin kotini kaikin tavoin homouteen ja entiseen elämäntyyliini viittaavasta materiaalista. Seurakunnan tavallisen toiminnan lisäksi luin paljon alan kirjallisuutta ja olin aktiivisesti mukana yhteiskristillisessä ex-gay (”entinen homoseksuaali”) toiminnassa paikallisista pienryhmistä valtakunnallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta. Seksuaalinen suuntautumiseni ei muuttunut. Sotimalla tunteitani vastaan sain kyllä tunne-elämäni neutraloitumaan ja tukahtumaan, ehkä jopa osittain kuolemaan, mutta mitään pysyvää ja hyvää muutosta se ei saanut aikaan. Päin vastoin kärsin, vaikka uskon, että muuttumisyritykseni ja haluni olivat rehellisiä ja vilpittömiä.

Sitten lähdin ulkomaille töihin. Paljonko lie täysin uusi ympäristö vaikuttanut asiaan, mutta aloin entistä enemmän epäillä valintani toimivuutta ja tunne-elämäni toimimattomuutta. Uudessa kotimaassani, Lähi-idässä, paikalliset miehet ottivat mielellään kontaktia ”vaaleaan” länsimaalaiseen, ja joissakin tilanteissa annoin tunteideni liikkua vapaasti. Se oli kerrassaan mullistavaa. Tuntui kuin olisin herännyt uudelleen henkiin. Koko elämä näytti ja tuntui paljon paremmalta ja mielenkiintoisemmalta. Oli ihan kuin musta-valkotelkkariin olisi saanut värit. Meni jonkin aikaa, ennen kuin ”uskalsin” kääntyä kokonaan takaisin (palata ruotuun). Näin suuressa asiassa vei aikaa, että pystyin tavallaan nollaamaan itseni ja ottamaan uuden suunnan. Kaikki on kuitenkin tapahtunut paljon helpommin ja luonnollisemmin verrattuna siihen, kun yritin aikaisemmin ottaa suuntaa pois todellisesta identiteetistäni.

Nykyisin elän onnellisesti kristittynä homona ilman sisäisiä ristiriitoja. Lähi-idän jälkeen työskentelin myös Brittein Saarilla, missä paikallisilla seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla kristityillä oli säännöllistä toimintaa. Nautin tuosta yhteydestä tosi paljon, sillä siinä ovat mukana minun elämäni kaksi (on tietysti muitakin) tärkeää asiaa: homoseksuaalisuus ja kristinusko. Kauniisti yhdessä. Jokapäiväisessä elämässä.

Jumalan siunausta ja vahvaa Pyhän Hengen johdatusta erityisesti niille, jotka etsivät todellista itseään tässä sekavassa ajassa!

Kiitos kaikille, jotka olette rukoilleet puolestani! Esiinnyin nimittäin TV:ssä pariin otteeseen.

Esko