SATEENKAARIMESSU

Musiikki:

Lasse Mårtensonin Voiko sen sanoa toisinkin –jazzmessu

Alppilan kirkko

lauantai 29.10.2011 klo 17:00

Saarna: Pastori Matti Peiponen

20. sunnuntai helluntaista: Usko ja epäusko

Evankeliumi Joh. 9: 24–38

[Parannettu ja fariseukset]

24 Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin nyt uudestaan kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen." 25 Mies vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." 26 He kyselivät: "Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?" 27 Mies vastasi: "Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?" 28 He vastasivat hänelle pilkallisesti: "Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. 29 Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä." 30 "Merkillistä", mies vastasi, "että te ette tiedä, mistä hän on -- ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. 31 Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. 32 Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. 33 Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen." 34 Silloin fariseukset sanoivat: "Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies -- ja sinä rupeat opettamaan meitä!" He ajoivat miehen ulos.

[Parannettu ja Jeesus]

35 Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: "Uskotko Ihmisen Poikaan?" 36 "Herra, kuka hän on?" mies kysyi. "Sano, jotta voisin uskoa." 37 Jeesus sanoi: "Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi." 38 "Minä uskon, Herra", mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

Saarna

”Vastakkainasettelun aika on ohi!”. Tämä iskulause tuli tutuksi vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Eräs presidenttiehdokas käytti sitä oman kampanjansa sloganina. Iskulauseen viesti oli, että työn ja pääoman sekä työntekijöiden ja työnantajien vastakkainasettelua ei enää tarvittaisi, sillä sellaisen aika on ohi. Vaalikampanjassa oli myös sellainen sanoma, että politiikassa eli yhteisten asioiden hoitamisessa ei enää tarvittaisi vastakkainasettelua.

Noista vaaleista on nyt kulunut vain viisi vuotta.  Suomen poliittinen keskustelu on kaukana konsensuksesta tai puoluerajat ylittävästä yhteisymmärryksestä. Uutisia seuraava, joutuu pakosta myöntämään, että vastakkainasettelun aika on palannut. Tai nyt se vasta onkin alkanut.

Vastakkainasettelusta on kysymys myös tapahtumissa, joita seuraamme Johanneksen evankeliumissa tänään. Näyttämöllä ovat näkönsä saanut mies ja fariseukset, ja vähän myöhemmin myös Jeesus. Näkönsä saanut mies oli syntymästään sokea ja kerjäläinen, jonka Jeesus paransi tekemällä ihmeen.

Evankeliumin fariseukset olivat juutalaisia, jotka edustivat paikallista kansallis-uskonnollista puoluetta. Tämän puolueen jäsenet ottivat vakavasti vaatimukset, jotka Jumala oli Vanhan testamentin laissa ilmoittanut. Tuon lain noudattaminen teki heistä Mooseksen opetuslapsia. Lain tarkka noudattaminen oli heidän vakaumuksensa, poliittinen ohjelmansa ja elintapansa.

Evankeliumin keskeisin hahmo on kuitenkin mies, kerjäläinen, joka oli syntymästään sokea, mutta joka sai näkönsä takaisin. Näiden hänen kannaltaan hyvien tapahtumien seurauksena, mies joutuu kuitenkin keskelle vastakkainasettelun ristitulta. Näön saaminen ja parantuminen jäävät sivuasiaksi, kun kiistellään periaatteista. Kuka seuraa ketäkin? Kenenkä opetuslapsi joku on? Mitä sapattina saa tai ei saa tehdä? Kenelle kunnia ja kiitos kuuluvat? Kuka saa opettaa ketäkin? Kuka on synnitön ja syntinen?

Kun katselen tilannetta ulkopuolelta, minussa herää kysymys. Kuka tässä näytöksessä oikeastaan on alun perin sokea? Vaikuttaa siltä, että fariseukset ovat niin lakiensa ja sääntöjensä lumoissa, etteivät näe ympärilleen. He eivät näe, että Jeesus on parantanut kerjäläisen, Jeesus on tehnyt ihmeteon. He eivät näe, että Jeesus on Jumala, joka on tullut maan päälle. He eivät näe, vaikka heidän näössään ei olekaan mitään fyysistä vikaa.

Kuulostaako tällainen asetelma tutulta? Valitettavasti vastakkainasettelun aika on todellisuutta myös meidän kirkossa, kirkoissa ja uskonnoissa. Viime aikoina sitä on ollut erityisen paljon ilmassa. Periaatteista, sanamuodoista, auktoriteetista ja vallasta on taitettu peistä ahkerasti Suomen Siionissa. Mutta ketä kiinnostaa ne, joiden silmä ovat avautuneet? Entä ne, jotka ovat parantuneet tai tulleet näkymättömistä näkyviksi? Mitä niistä, joiden häpeä on pyyhitty pois tai jotka ovat tulleet ihmisiksi sellaisina kuin he ovat? EVVK! On kysymys periaatteista.

Jeesus synnytti vastakkainasettelua! Se oli osa hänen tehtävänsä ja toimeksiantoaan, kun Jumala lähetti hänet tänne maailmaan. Jeesuksen toiminnassa ja opetuksessa oli kuitenkin yksi suuri ero. Hän puolusti pieniä, sairaita, syrjäytyneitä ja muiden karttamia ihmisiä. Tämän hän teki sanoakseen toisin sen, mistä Mooseksen laissa ja asetuksissa oli perimmältään kysymys. Ne olivat alun perin tarkoitettu palvelemaan ihmistä ja hänen hyväänsä, eivätkä systeemiä tai vallankäyttöä. Jeesus ei kaihtanut kovempaakaan puhetta, jos tarpeen oli. Ja mikä tärkeintä, hän tuli täyttämään Mooseksen lain, jotta me olisimme vapaita niistä.

Evankeliumi kertoo myös toisenlaisesta vastakkainasettelusta. Se on ihmisen sisäistä kamppailua uskon ja epäuskon välillä. Sokea mies ei vielä näkönsä saaneenakaan uskonut Jeesukseen Jumalan Poikana. Mutta miksi hän kuitenkin sai näkönsä takaisin?

Mies ei parantunut sen vuoksi, että hän uskoi Jeesukseen. Epäuskossaankin hän siis tuli parannetuksi. Mutta evankeliumi huipentuu siihen, että mies tunnustaa Jeesuksen Herraksi eli Jumalan Pojaksi. Kaikki se, mitä miehelle oli tapahtunut ja mihin tilanteisiin mies oli joutunut, synnyttivät hänessä uskon Jeesukseen

Usko on luottamista Jumalan huolenpitoon ja siihen, että pelastumme Jeesuksen Kristuksen ansiosta. Näkönsä saaneen miehen tarina viestii meille, että Jumala toimii sielläkin, missä uskoa ei ole tai se on syystä tai toisesta hiipunut. Hän on Jeesuksen Kristuksen kautta läsnä tässä maailmassa, tässä messussa ja puhuu kanssamme. Hän tulee meitä vastaan. Hän tekee ihmeitä, pelastaa ja puolustaa, vaikka maailma olisi tuominnut ja hyljännyt. ”Kädellään Herra johdattaa meitä valon teitä.”