Uutiset

3.2.2012
Arcus-kokous ma 2.4. klo 17
Lue lisää » 9.1.2012
Sateenkaarimessu la 25.2.2012 klo 17 Helsingissä
Lue lisää » 27.12.2011
Sateenkaariretriitti 30.3.-1.4.2012 Karjalohjalla
Lue lisää » 9.2.2012
Ensimmäinen sateenkaarimessu Kuopioissa su 22.4. klo 18
Lue lisää » 9.1.2012
Pääsiäisen sateenkaarimessu ma 9.4. klo 17 Helsingissä
Lue lisää »

Satunnainen kuva

On paikka perheessä Jumalan" - vai onko?

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia, toiveita ja odotuksia seurakunnasta

 

Marianne Rönkkö-Miinalainen

diakoni, sosionomi (AMK), työnohjaaja (AMK)

Päättötyö

Seksologian perusteet

Seksuaalineuvoja

Pohjois-Karjalan Opisto

Niittylahti

lokakuu 2007

 

Lataa pdf-tiedosto 

        

TIIVISTELMÄ 

Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia, toiveita ja odotuksia seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on seurakunnasta. Tarkoitus oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seurakunnissa suunniteltaessa niiden toimintaa huomioiden myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat seurakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa. Kartoitus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kartoitukseen osallistuivat  seksuaalivähemmistöihin kuuluvat homot, lesbot ja biseksuaalit sekä kaksi sukupuolivähemmistöön kuuluvaa henkilöä. Kysely toteutettiin heinä-elokuun 2007 aikana. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä, joista homoja oli kuusi, lesboja kahdeksan ja biseksuaaleja 10 sekä kaksi transsukupuolista henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 35,6 vuotta.

Lähes jokainen kartoitukseen osallistuva oli kokenut jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan poikkeavansa jollakin tapaa valtaväestöstä. Alkuun ei ymmärretty, mistä oli kysymys, kunnes vähitellen alettiin oivaltaa oma homoseksuaalinen suuntautuneisuus tai biseksuaalien kohdalla se, että ihastumisen tunteet kohdistuivat sekä samaa että eri sukupuolta oleviin ihmisiin. Heidän kohdallaan ihastumisen ja rakkauden tunteet eivät katsoneet sukupuolta, vaan ihmisen olemusta. Käytiin pitkä, tuskainen ja ahdistusta herättävä tutkimusmatka omaan sisimpään ja lopulta alettiin hyväksyä oma seksuaalinen suuntautuneisuus. Pelkoa herätti läheisten ja ympäristön suhtautuminen. Vastaajien  kokemusten  mukaan ihminen ei voi itse valita omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan, vaan se on osa ihmisen biologista ja psyykkistä perimää, joskin myös ympäristötekijöillä ja kasvatuksella katsottiin olevan merkitystä suuntautuneisuuden syntymisessä.

Kokemukset seurakunnan suhtautumisessa vastaajien seksuaaliseen suuntautuneisuuteen vaihtelivat positiivisesta negatiiviseen. Osa vastaajista ei ollut paljastanut seurakunnassa suuntautuneisuuttaan ja piti matalaa profiilia, koska ei osattu ennustaa, miten heihin suhtauduttaisiin. Nämä vastaajat odottavat varautuneesti kirkon yleistä kantaa homoseksuaalisuuteen ja rekisteröidyn parisuhteen siunaamiseen. Toivottiin, että viimeinkin he saisivat virallisen luvan olemassa ololleen kirkossa. Lain parisuhteen siunaamisesta odotetaan toteutuvan. Kirkon piirissä käytävää keskustelua homoseksuaalisuudessa pidettiin hyvänä, kunhan se johtaisi tuloksiin. Joskin ilmaistiin myös kyynistä suhtautumista käynnissä olevaan keskusteluun johtuen siihen kuluneeseen pitkään aikaan ja kielteisiin kannanottoihin homoseksuaalisuudesta.

Toiveina ja odotuksina seurakuntaa kohtaan esitettiin halu tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Odotettiin julkista hyväksyntää kirkon päättävältä taholta. Osa vastaajista haluaisi omia ryhmiä ja tilaisuuksia seksuaalivähemmistöihin kuuluville, mutta myös erottelematonta toimintaa kaivattiin. Tällä tarkoitettiin sitä, että kaikki voisivat osallistua tervetulleina ja hyväksyttyinä tilaisuuksiin tarvitsematta salailla omaa seksuaali-identiteettiään tai pelätä syrjintää.

Kirkkoon kuuluvat vastaajat haluavat pysyä seurakunnan jäseninä seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta kielteisestä arvostelusta ja mielipiteistä huolimatta. Useimmat heistä olivat pettyneitä seurakuntaan, mutta kokivat uskoon liittyvät asiat ja uskon Jumalaan silti tärkeiksi arvoiksi elämässään.  Omaa seksuaalisuutta oli jouduttu pohtimaan syvällisemmin kuin monikaan hetero joutuu koko elämänsä aikana tekemään. Kartoitukseen osallistuneet olivat joutuneet olemaan rehellisiä itseään kohtaan. Ihminen ei ole onnellinen, jos pettää itseään ja omaa minuuttaan yrittämällä olla jotain muuta kuin mitä todellisuudessa on – eli yrittämällä olla hetero homoseksuaalina.

Tämän kartoituksen tulosten seurauksena herää kysymys, onko kirkolla oikeutta syrjäyttää ja asettaa toisarvoiseen asemaan ne seksuaalivähemmistöihin kuluvat jäsenensä, jotka itse haluavat olla osa Jumalan perhettä?

Avainsanat: seksuaalisuus, seksuaalinen suuntautuneisuus, seksuaali-identiteetti seksuaalivähemmistöt, kirkko, seurakunta